Vierailu tasa-arvovaltuutetun toimistolla

Naisjuristit vierailivat tasa-arvovaltuutettu Jukka Maariavaaran toimistolla 17.5.2018. Vierailulla käytin mielenkiintoista keskustelua tasa-arvoteemoista. Keskeinen huomio oli, että sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ei Suomessa haluta puhua. Samoin huomiota kiinnitettiin myös mm. siihen, että naisilla syrjimättömyyden aikaikkuna on työelämässä lyhyt – nuoria naisia syrjitään raskauspelon takia, kun taas ikäsyrjintä alkaa naisilla miehiä aiemmin.

Tasa-arvovaltuutettu saa ylivoimaisesti eniten yhteydenottoja raskaus -ja perhevapaasyrjintätapauksissa ja yhteydenottojen määrä on noussut viime vuodesta. Tasa-arvovaltuutetun toimiston työsarka on viime vuosina lisääntynyt mutta resursseja ei ole toistaiseksi saatu lisää.

Tasa-arvovaltuutettu antaa syksyllä 2018 ensimmäisen kerran kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta eduskunnalle. Tarkoituksena on tarkastella tasa-arvon tilaa yleisesti sekä tiettyjen painopisteiden osalta kuten mm. sukupuolivähemmistöjen, työeläkkeen ja oppilaitosten kannalta. Lisäksi kertomuksessa annetaan suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu on saanut myös ministeri Anneli Saarikolta toimeksiannon lausua palkka-avoimuuden nykytilasta Suomessa (ml. EU-lainsäädäntö) sekä sen kehittämisestä normiston ja käytäntöjen osalta. Määräaika tälle työlle on 30.9.2018 ja sen puitteissa kuullaan työmarkkinajärjestöjä. Taustalla on tarve tehostaa samapalkkaisuuden toteutumista.

Tasa-arvolain osittaista uudistamista on valmisteltu STM:n työryhmässä. Uudistuksen teemoina on:

  • viranomaisten toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu
  • hyvitys viranomaisen toiminnassa tapahtuvasta syrjinnästä
  • TAS kuuleminen oikeudenkäynneissä
  • vireillepano-oikeuden laajentaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa
  • lausunnon pyytäminen lautakunnalta tietyissä tilanteissa

Tasa-arvovaltuutetun viesti tasa-arvotyön kehittämiselle Suomessa oli se, että tasa-arvotyössä tarvitaan enemmän kunnianhimoa.

Kokouskutsu sääntömääräiseen KEVÄTKOKOUKSEEN

Aika: 25.4.2018 klo 17 alkaen

Paikka: Lakimiesliiton Ylähuone, Uudenmaankatu 4 – 6 B, Helsinki

Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 § mukaiset asiat. Sääntöjen 10 § 8-kohdan mukaisina muina asioina käsitellään seuraavat asiat:

  • Sääntömuutos 1 § mukaisen yhdistyksen ruotsinkielisen nimen lakkauttamiseksi sekä ruotsin kielen poistamiseksi 11 § mukaisena kokous- ja pöytäkirjakielenä
  • Sääntömuutos 3 § mukaisen tutkintovaatimuksen päivittämiseksi vastaamaan nykyistä tutkintonimikettä (oikeustieteen maisteri)
  • Uuden hallituksen jäsenen tai jäsenten valinta eronneen tilalle
  • Yhdistyksen viestintä, jäsenlehti ja tietosuoja-asiat.

Kokouksen jälkeen Leegal Oy:n tietosuoja-asiantuntija, OTK Leena Kuusniemi puhuu ajankohtaisesta aiheesta ”Kaikki mitä naisjuristin tulee tietää tietosuoja-asetuksesta”.

Ota kaveri mukaan!

Onko ystäväsi kiinnostunut tietosuojasta tai Naisjuristit ry:n toiminnasta? Toivotamme myös hänet tervetulleeksi yhdistyksen kevätkokoukseen kuuntelemaan ja verkostoitumaan!

Ilmoittautumiset kevätkokoukseen sähköpostilla viimeistään 23.4.2018 osoitteeseen (Enable Javascript to see the email address).

Lämpimästi tervetuloa!

Naisjuristit ry:n hallitus

Naisjuristit ry tukee #milläoikeudella -kampanjaa

Juridiikan alalla työskentelevien naisten aloitteesta syntynyt #milläoikeudella -kampanjan ohjausryhmä julkisti tänään 10.12. julkilausuman, jossa se vaatii seksuaalisen häirinnän loppumista juridiikan alalla.

Kyseessä on viimeisin seksuaalista häirintää koskeva ulostulo, jonka maailmanlaajuinen #metoo-kampanja on inspiroinut. Vastaava aloite kulki Ruotsissa nimellä #medvilkenrätt. Se keräsi nopeasti yli 4400 allekirjoitusta.

Julkilausuman mukaan ”seksuaalinen häirintä ja seksismi ovat juurtuneet juridiikan alalle”. Lausumassa muistutetaan, että juristikunta pitää hallussaan osaa yhteiskuntamme vaikutusvaltaisimmista tehtävistä, joihin kuuluu kansalaisten oikeusturvan ja suomalaisen oikeusvaltion turvaaminen. Häirinnällä, naisten syrjinnällä ja seksismillä näissä ammateissa on vakavia ja kauskantoisia seuraamuksia.

Kampanjan yhteydessä on kerätty ja julkaistu juristinaisten kertomuksia työelämästä ja opiskeluajoilta. Tumblr:ssa luettavissa olevissa kertomuksissa toistuvat seksuaalinen häirintä, ahdistelu, syrjintä ja seksismi. Näille kaikille vaaditaan nollatoleranssia.

Lausuman allekirjoittaneet vaativat toimenpiteitä niin työnantajilta, Lakimiesliitolta ja Suomen Asianajoliitolta kuin yliopistoiltakin. Suomen Asianajoliitto on jo ryhtynyt selvittämään ilmiön laajuutta omalla toimialallaan ja kampanjan myötä Lakimiesliitto on ilmoittanut laajentavansa selvityksen kattamaan myös muita juristialoja.

Naisjuristit ry pitää #milläoikeudella -kampanjaa erittäin tärkeänä ja haluamme esittää kampanjalle tukemme. Seksuaalista häirintää ei voi hyväksyä millään oikeudella.

Aloite ei tarkoita, että kaikilla juridiikan työpaikoilla esiintyisi syrjintää tai häirintää – kysessä on tuen ilmaiseminen ongelmia kohdanneille kollegoille.

Kampanjan tavoitteena on edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa.

”Jotta naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan tehokkaasti puuttua ja tasa-arvoa edistää yhteiskunnassa, tulee juristikunnan olla sitoutunut tasa-arvon periaatteisiin ja lain noudattamiseen”, julkilausumassa todetaan.

Kyse ei ole pelkästään seksuaalisesta häirinnästä, vaan myös kulttuurista, joka mahdollistaa ja piilottaa tällaiset tapahtumat. Olennaista on lopettaa vaikenemisen ja syyllistämisen kulttuuri.

Julkilausuman voi lukea ja allekirjoittaa tämän linkin takaa.

Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2018

Naisjuristit ry:n syyskokous pidettiin 23.11.2017 Fondialla. Syyskokouksessa käsiteltiin mm. tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti.

Kokouksessa myös valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä 2-vuotiskaudelle Titti Luukkainen, Emma Stavén ja  Niina Ruijs. Puheenjohtajaksi valittiin Titti Luukkainen. Titti on toiminut aiemmin Naisjuristien hallituksessa useissa eri tehtävissä vuosien ajan. Varapuheenjohtaja Sari Summanen sekä hallituksen jäsenet Katri Ojala ja Merva Hämäläinen jatkavat hallituksessa.

Kokouksen jälkeen nostimme maljan satavuotiaalle Suomelle coktail-tilaisuuden merkeissä. Samalla kiitimme hallitustehtävän päättäviä kuluneesta vuodesta.

Onnea uudelle hallitukselle ja kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille!

Naisjuristit Lakimiesmessuilla Finlandia-talolla

Naisjuristit osallistuivat pitkästä aikaa Lakimiespäivän yhteydessä pidettäville Lakimiesmessuille lokakuussa. Lakimiespäivään ja -messuille osallistui kaiken kaikkiaan noin 1300 lakimiestä ympäri Suomen. Päivä ylitti kaikki odotuksemme ja keskustelu Naisjuristien ständillä kävi vilkkaana koko päivän.

Kerroimme messuvieraille yhdistyksen toiminnasta, joka painottuu etenkin verkostoitumiseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Saimme runsaasti uusia jäseniä ja keräsimme arvokasta tietoa toiveista yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Ideoita saatiin sekä kasvotusten että messujen yhteydessä järjestetyn kyselyn avulla.

Aloitimme päivän aikana keskustelun usein sanoilla “Oletko kuullut Naisjuristeista”. Hyvin usein vastaus kuului, “En ole kuullut – – ”. Tämä nosti esiin sen, että yhdistyksemme on hyvä tehdä jatkossa aiempaa enemmän myös ulkoista viestintää sisäisen viestinnän, kuten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden, lisäksi.

Sekä uudet että vanhat jäsenet toivoivat yhdistyksen jatkavan hyvää toimintaansa ammatillista kehittämistä ja verkostoitumista edistävien tapahtumien myötä, mutta unohtamatta tasa-arvokysymysten esille nostamista. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä pidettiin verkostoitumisen ja vertaistuen tarjoamista. Moni messuvieras totesi, ettei naisjuristeille ole edelleenkään vastaavalla tavalla verkostoitumiskanavia kuin alalla toimiville miehille.

Yhdistyksemme monipuolinen tapahtumatarjonta yllätti. Niihin ovat kuluneena vuonna kuuluneet jo muun ohella vierailu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon, Lakitoimisto Fondialle, Alexander Tillanderille, Finnkinolle, Alma Medialle ja Italian suurlähetystöön. Naisjuristien hallituksen ja tasavallan presidentin tapaaminen herätti myös suurta mielenkiintoa.

Messuilla nousi moneen kertaan esiin konkreettinen toive mentoirointiohjelman uusimisesta. Mentorointia kaipasi moni jo pidempään alalla toiminut. Aikaisemmat Naisjuristien järjestämät ohjelmat saivat myös kovasti kiitosta.

Messuilla kenties suurin Naisjuristeista kiinnostuneiden ryhmä oli opiskelijat, jotka toivoivat opiskelijajäsenien mukaan ottamista. Tällä hetkellä jäsenyys edellyttää oikeustieteellisen tutkinnon suorittamista. Toivotimme opiskelijat tervetulleiksi toimintaamme heti valmistumisen jälkeen. Harkitsemme esittäytymistä eri publiikeissa aiempaa useammin – myös muissa tiedekunnissa kuin Helsingissä.

Keskusteluissa nousi esiin myös paikallisosastojen tarve niin, että toimintaa voisi olla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kuulimme esimerkiksi Tampereella täysin orgaanisesti syntyneestä naisjuristeista koostuvasta ryhmästä ja sen hyvin aktiivisesta toiminnasta.

Vaikka kaikki loistavatkaan ideat eivät olisi ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutettavissa, on ne kaikki käyty läpi ja niistä on kerätty arvokasta tietoa tulevaa varten.

Tapasimme päivän aikana monia upeita naisjuristeja. Kiitos kaikista kohtaamisista ja jäsenkyselyyn annetuista vastauksista.

Jäsenet voivat lukea lisää jäsenkyselyn tuloksista marraskuussa ilmestyvästä jäsenlehdestä.