Kun Venäjä torstaina 24. helmikuuta 2022 hyökkäsi Ukrainaan, harvan ukrainalaisen elämä oli enää entisellään. Ukrainalaisille sota on ollut sekä yksityinen että kansallinen tragedia. Vaikka kriisi päätyisikin Ukrainan ansaittuun voittoon, sota on onnistunut ulottamaan kyntensä maan talouteen (kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että Ukrainan talous voi romahtaa, mikäli kriisi pitkittyy) ja surevien omaisten määrään (maaliskuun 20. päivänä kuolleita oli jo vähintään 19 000 henkeä) sekä kasvattanut maasta paenneiden ihmisten määrän uuden orastavan pakolaiskriisin mittasuhteisiin.

Ukrainan sodan yleismaalliset kauhut kohdistuvat myös erityisillä tavoilla naisiin ja heidän oikeuksiinsa, mistä Naisjuristit ry kantaa suurta huolta.

Ukrainan naiset sodan jaloissa

18–60-vuotiaat miehet eivät saa paeta Ukrainasta, vaan heidän on lähtökohtaisesti puolustettava maataan ja taisteltava. Myöskään naiset eivät selviä sodasta helpolla, vaan heidän osansa on ollut noudattaa ihmisaivoihin Venäjän pommi-iskun tavoin iskeytyvää ajatusta: taistele tai pakene. Sen lisäksi, että naiset ovat tehneet kaikkensa siirtääkseen perheensä turvaan sodan keskeltä, ukrainalaiset naiset ovat värväytyneet armeijaan auttaakseen maataan. He taistelevat sodan eturintamassa sekä antavat apunsa rintaman taustatoimissa, kuten kenttäsairaaloissa.

Merkittävää on, että kriisin johdosta tähän mennessä jopa 1,8 miljoonaa ukrainalaista, heidän joukossaan erityisesti naisia, on joutunut pakenemaan kodeistaan ja etsimään turvaa muualta – joko naapurimaista tai muualta Ukrainan sisältä. Tällä hetkellä maanpaossa on arviolta 120 000 raskaana olevaa naista, joista noin 18 000 tarvitsee tälläkin hetkellä kipeästi lääkinnällistä apua. Sota ja sen tuoma sokki ovat myös ennenaikaistaneet lukuisia synnytyksiä, joihin ei ole ollut saatavissa kätilöä, puudutusta tai lääkäriä. Lapsia on jouduttu synnyttämään väliaikaisissa turvatiloissa, joissa yhdenkään vastasyntyneen ei tulisi joutua päästämään ensimmäistä itkuaan.

Ukrainassa on yksi Euroopan suurimmista sukupuolten välisistä palkkaeroista: naiset tienaavat keskimäärin 23 % vähemmän kuin miehet. Naiset myös tekevät suurimman osan palkattomasta hoito- ja kodinhoitotyöstä. He ovat tästä syystä taloudellisesti huomattavasti haavoittuvaisempia kuin miehet, mikä edelleen korostuu sodan aikana. YK on todennut, että Ukrainan sota saattaa laajentaa maan sukupuolten välistä epätasa-arvoa entisestään samalla huuhtoen tieltään vuosikymmenten edistyksen.

Sota vaarantaa naisten ihmisoikeuksien toteutumisen

Paossa olevat ukrainalaiset naiset ovat haavoittuvassa asemassa ja alttiita joutumaan ruumiillisen sekä seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Kriisitilanteissa, erityisesti Ukrainan sodan kaltaisissa aseellisissa konflikteissa, on nähty, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta lisääntyvät.

Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ihmisoikeuskysymys, jonka torjumiseen niin Suomi kuin lukuisat muut maat ovat sitoutuneet kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli Istanbulin sopimus on maailman ensimmäinen laaja-alainen ihmisoikeussopimus, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sopimus velvoittaa sen ratifioineita maita ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään sukupuolittunutta väkivaltaa ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnan eri sektoreilla. Suomessa sopimus astui voimaan vuonna 2015. Pakolaisina olevien naisten osalta Istanbulin sopimus täydentää vuoden 1951 Geneven pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta ja edellyttää sopimusvaltioita kehittämään sukupuolitietoisia vastaanotto- ja turvapaikkamenettelyjä sekä muita tukipalveluita. On selvää, että keväällä 2022 tarvitsemme Istanbulin sopimuksen tehokasta tulkintaa, etenkin torjumalla naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja sekä varmistamalla sukupuolisensitiivisten vastaanottopalveluiden riittävän saatavuuden.

EU:n komissio on kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2022 julkaissut kaksi merkittävää asiakirjaa: lainsäädäntöaloitteen naisiin kohdistuvan väkivallan ja kotiväkivallan torjumiseksi sekä vuoden 2022 päivityksen EU:n komission vuosittaisesta sukupuolten tasa-arvoraportista. Direktiiviehdotuksella muun muassa kriminalisoidaan raiskaus suostumuksen puutteen perusteella samoin kuin naisiin kohdistuva sukuelinten silpominen ja internetissä tapahtuva väkivalta sisältäen mm. kyberahdistelun, intiimivalokuvien jakamisen ilman vastaanottajan suostumusta sekä yllyttämisen väkivaltaan tai vihaan naisia kohtaan. Ehdotus pyrkii muun ohella kannustamaan EU-jäsenmaita ottamaan käyttöön ns. yhden pysähdyksen taktiikan, jossa kaikki tuki- ja suojelupalvelut olisi keskitetty samaan paikkaan.  Merkityksellistä on, että lakiehdotus takaisi myös kohdistettua tukea erityisryhmille, kuten aseellista konfliktia pakeneville naisille.

Naisjuristit ry vaatii Ukrainasta Suomeen paenneiden naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanteen turvaamista, sukupuolisensitiivisiä vastaanottopalveluita, ukrainalaisten naisten suojaamista seksuaaliselta, taloudelliselta sekä muilta sukupuolittuneen väkivallan muodoilta kuin myös sotaa pakenevien naisten oikeuksia parantavien kansainvälisten velvoitteiden tehokasta kansallista noudattamista ja täytäntöönpanoa.

Kuvituskuva: Venäjä pois Ukrainasta – sotatoimet seis! -mielenosoituksen dokumentointi. Kuvaaja: Kilponen, Matti. Museovirasto, historian kuvakokoelma. Valmistusaika: 24.2.2022.