Äitienpäivä on saanut alkunsa Yhdysvalloista aktivisti Anna Jarvisin (1864–1948) äidin menehdyttyä. Jarvisin äiti oli toivonut äitejä muistettavana ja juhlistettavan erityisellä tavalla, minkä seurauksena Jarvisista tuli ”the Mother of Mother´s Day”. Ensimmäistä kertaa äitienpäivää vietettiin 1908, minkä jälkeen juhla levisi ympäri maailman. Anna Jarvisia loppujen lopuksi harmitti kaupallistunut äitienpäivä niin paljon, että hän yritti suorastaan peruuttaa juhlapyhäksi muuttuneen äitienpäivän.
Äitienpäivä on tilaisuus pysähtyä pohtimaan, mitä kaipaamme äitiydeltämme ja mitä puolia siinä erityisesti arvostamme. Itse toivoisin, että saisin olla sekä äiti että kunnianhimoisesti työhöni suhtautuva juristi. Roolien tulisi ennen kaikkea mahtua samaan elämään niin, ettei toinen kärsi toisesta kohtuuttomalla tavalla. Äitienpäivätoiveeni ei olekaan uusi tavara, vaan laadukas varhaiskasvatus, joustava työelämä sekä sukupuolien välinen tasa-arvo.
Laadukasta tutkimustietoa perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseksi on tarjolla, mutta se ei aina löydä tietään käytännön työelämään. Naisille kasaantuu edelleen usein päävastuu hoivatyön tekemisestä, oli sitten kyse pienistä lapsista tai iäkkäistä, jo hoitoa kaipaavista vanhemmista. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto kuvailee ilmiötä näin:
”Naiset pitävät edelleen pääosan perhevapaista. Epätasainen hoivavastuun jakautuminen vaikuttaa naisen tuloihin ja pätkii työuraa. Hoivavastuun kasautumisesta kertoo myös se, että suurimman osan yhden huoltajan perheistä muodostavat naiset. Köyhyysriski on suurempi silloin, kun yksinhuoltaja on nainen.”
Naisjuristit järjestävätkin loppukeväästä yhdessä Mothers in Business ry:n kanssa webinaarin hoivavastuun jakaantumisesta ja tasa-arvosta työelämässä. Tervetuloa kuulolle!
Hyvää äitienpäivää Sinulle tänään toivottaa,
Mirva & koko Naisjuristit ry:n hallitus
Alkuperäinen kuva: Valkovuokkoja, Tullarnas äng. Kuvaaja: Bonin, Volker von. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.