Naisjuristit järjestivät syyskuun 28. päivä kaikille avoimen webinaarin uudesta ilmastolaista. Kuulimme Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattaisen luennon aiheesta. Webinaari herätti runsaasti mielenkiintoa – linjoilla oli noin 40 ilmastojuridiikasta kiinnostunutta kuuntelijaa. Lämmin kiitos kaikille webinaariin osallistuneille!

Uusi ilmastolaki (432/2022) astui voimaan heinäkuussa 2022. Ilmastolain valmistelutyö ei ole jäänyt tähän, vaan erillisenä hankkeenaan eduskunta tulee käsittelemään ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen tulevana keväänä 2023. Kyse on ns. ilmastolain 2. vaiheesta, jossa tullaan säätämään esimerkiksi kuntien ilmastosuunnitelmista. Suunnitelma tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa.

Ilmastolaki on tuonut ja tuo mukanaan monia seikkoja, joita kaikkien juristien on hyvä tietää ja tuntea. Teen töiden ohessa väitöskirjaa ympäristöjärjestöjen roolista Suomessa ja niinpä lienen vähän puolueellinen arvioimaan asiaa. Kuitenkin yhtenä mielenkiintoisimmista uutuuksista nostaisin esille uuden ilmastolain 2. vaiheeseen sisältyvän muutoksenhakumekanismin, jonka nojalla tietyillä ympäristöalan kansalaisjärjestöillä sekä kolttien kyläkokouksella ja Saamelaiskäräjillä olisi mahdollisuus haastaa valtio oikeuteen, mikäli asetetut tavoitteet ilmaston eteen eivät tule toteutumaan. Inspiraatiota on haettu ulkomailta, joiden ison profiilin ilmasto-oikeudenkäynnit ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomessa. Kuuluisin esimerkki lienee Portugalista, jossa nuoret haastoivat valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valtion riittämättömistä ilmastotoimista Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. (Ihmisoikeusliitto : Wanted: Valtiot vastuuseen riittämättömistä ilmastotoimista – portugalilaisnuoret valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen)

Ilmastolaki on omiaan tukemaan Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa: Marinin hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nyt tämä tavoite on myös kirjattu lakiin. Ilmastolakia on ollutkin välttämätön uudistaa, vaikka edellinen ilmastolaki oli ”vain” vuodelta 2015. Uudistaminen on ollut tärkeää, sillä Suomen ilmastopolitiikan kannalta erittäin merkittävässä ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista. Lailla annetaan myös näiden valossa velvoitteita viranomaisille.

Vaikka Naisjuristit ei olekaan ympäristöjärjestö, annamme täyden tukemme sille, että ympäristöjärjestöt uskaltautuvat jatkossa rohkeasti käyttämään muutoksenhakuoikeuttaan. Ympäristöjärjestöjen roolin vahvistaminen ”vallan vahtikoirana” ilmastoasioiden kentällä on merkittävä edistysaskel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan asema yhteiskunnallisen päätöksenteon valvojana vahvistaa sitä, että Suomessa harjoitetaan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman kestävää päätöksentekoa. 

Naisjuristit sitoutuvat tieteeseen ja vaativat, että tiede saa ansaitsemansa roolin lainvalmistelutyön aikana. Naisjuristit myös peräänkuuluttavat Suomea kantamaan ilmastovastuunsa. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on todella tiukka, mikä edellyttää päämäärätietoista linjaa päästövähennysten polulla. Muuten odotettavissa on riitautus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.”

Terhi Raikas (Naisjuristit ry:n puheenjohtaja)

(Kuva: Ilmastomarssi #2 – Häkkinen, Hannu. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.)