Tällä viikolla Suomessa vietetään rasisminvastaista viikkoa. Rasisminvastainen viikko sijoittuu aina samalle viikolle kuin YK:n kansainvälinen rasisminvastainen päivä, jota vietetään 21. maaliskuuta. Kansainvälisellä rasisminvastaisella päivällä on synkkä tausta, sillä samana päivänä vuonna 1960 poliisi surmasi 69 eteläafrikkalaista mielenosoittajaa, jotka olivat kokoontuneet rauhanomaisesti vastustamaan rotuerottelua vahvistavaa lainsäädäntöä. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rasisminvastaiseksi päiväksi.
YK:n peruskirja korostaa kaikkien ihmisten synnynnäisen arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Lisäksi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa säädetään, että kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaina ja arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisina, ja että ketään ei tulisi erotella rodun, ihonvärin tai kansallisen alkuperän perusteella. Näihin periaatteisiin perustuu kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1970.
Perustuslakimme ydin on ihmisten yhdenvertaisuus ja kansallisen yhdenvertaisuuslakimme tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa. Sääntelystä huolimatta ihmisen syntyperään, kansalaisuuteen, kieleen tai muuhun syrjintäperusteeseen perustuva syrjintä on silti huomattava ongelma Suomessa. Henkilöt, joilla ei ole kantasuomalaista nimeä saattavat kohdata vaikeuksia päästä työhaastatteluun ja työllistyä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää romanien Suomessa kohtaamaa syrjintää vakavana ihmisoikeusongelmana. Saamelaiset kärsivät perustuslaissa vahvistettujen kielioikeuksiensa puutteellisesta toteutumisesta. Ja tällä hetkellä, Ukrainan sotatilanteesta johtuen, venäläisiin kohdistuu paljon vihapuhetta.
On myös tiedostettava, että rasistinen syrjintä voi kohdistua naisiin erityisillä tavoilla: esimerkiksi maahanmuuttajataustainen nainen voi kohdata syrjintää työnhakuprosessissa sekä sukupuolensa että syntyperänsä vuoksi. Tällöin kyse on moniperusteisesta syrjinnästä. Syrjintää kohdanneen naisen oikeusturva ei myöskään välttämättä toteudu, mikäli viranomaisten auttamispalvelut eivät ole saavutettavissa esimerkiksi kielimuurista johtuen.
Naisjuristit ry kehottaa jokaista puuttumaan syrjivään käytökseen ja puheeseen, sillä rasismin ja syrjinnän vastustaminen on jokaisen aktiivinen velvollisuus, myös rasisminvastaisen viikon ulkopuolella. Yhdistyksemme kantavia arvoja ovat, vuoden jokaisena päivänä, yhdenvertaisuuden vaaliminen sekä syrjimättömyyden edistäminen.
Lue lisää aiheesta: