Naisjuristit ry EWLAn kongressissa

EWLA Madrid 2019
Valokuvaaja: Julia Robles

Naisjuristit ry osallistui marraskuussa 2019 Madridissa European Women Lawyers Associationin (EWLA) kongressiin, joka järjestettiin yhteistyössä EU-rahoitteisen Path2Integrity -hankkeen, Euroopan Neuvoston sekä Global Leadership Academyn kanssa. Naisjuristit ry:tä edusti kongressissa puheenjohtaja Satu Kaskinen.

Kongressin aiheena oli ”The Fourth Industrial Revolution” – neljäs teollinen vallankumous (4IR). Aihetta lähestyttiin kolmen teeman kautta: 1)     Eettiset vaikutukset; MM. tekoäly ja robotiikka; Naisten näkymättömyys teknologian piirissä sekä naisiin kohdistuva kyberväkivalta, 2)     Yritykset ja start-upit; Miten yritysmaailman tulee muuttua menettämättä samalla toiminnan eettisyyttä, ja miksi niin harvat naiset ovat perustaneet start-upyrityksiä, 3)     Koulutus; Miten koulutamme lapsiamme ja itseämme käyttämään turvallisesti uusia työkaluja sekä miten naiset saadaan näkyvimmiksi

Naisjuristit ry:n puheenjohtaja Satu Kaskinen
Valokuvaaja: Julia Robles

Naisjuristit ry on ollut mukana perustamassa EWLA:aa vuonna 2000, ja erityisesti tästä syystä yhdistys oli myös yksi kongressin järjestäjistä.

Naisjuristit ry on ollut mukana perustamassa EWLA:aa vuonna 2000, ja erityisesti tästä syystä yhdistys oli myös yksi kongressin järjestäjistä. Tässä ominaisuudessa Naisjuristit ry piti yhden kongressin alkupuheenvuoroista yhdessä muiden järjestäjien sekä Saksan ja Ranskan naisjuristiyhdistysten kanssa. Alkupuheenvuorossa Suomen Naisjuristit kertoi vuonna 2003 Helsingissä EWLA:n ja Naisjuristit ry:n yhdessä järjestämästä EWLA:n kongressista. Suomi toimi loppuvuoden 2019 EU:n puheenjohtajamaana, ja tasa-arvo on ollut mukana Suomen puheenjohtajuusagendalla. Puheenvuorossa Naisjuristit ry toi lisäksi esille, että käynnissä oleva teollinen vallankumous voi myös olla haasteellinen erityisesti ikääntyville naisille.

Useissa puheenvuoroissa myös korostettiin, miten käynnissä oleva 4. teollinen vallankumous on jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen ja miten uusia teknologioita suunniteltaessa stereotypioilta ei vältytä.

Esityksissä käsiteltiin laajalti kongressin teemoja, ja puhujina oli eri maiden ja kansainvälisten naisjärjestöjen edustajien lisäksi digitalisaation ja tekoälyn asiantuntijoita yliopisto- ja yritysmaailmasta. Esitysten aiheet vaihtelivat kyberrikollisuudesta ja tietosuojasta aivotutkimukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Useissa puheenvuoroissa myös korostettiin, miten käynnissä oleva 4. teollinen vallankumous on jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen ja miten uusia teknologioita suunniteltaessa stereotypioilta ei vältytä. Kiinnostavaa oli myös kuulla Women20 (W20) -verkoston edustajien pyöreän pöydän keskustelu aiheesta ”women in digital leadership”.

Ensimmäisen kongressipäivän esitysten jälkeen osallistujat kokoontuivat yhteiselle illalliselle verkostoitumaan vähän lisää sekä keskustelemaan vähän kevyemmistäkin aiheista. Osallistujia oli paljon majoittuneena samaan hotelliin, joten myös aamiaispöydässä sai nauttia eri maiden naisjuristien hyvästä seurasta!

Kongressin verkkosivu: https://4ire.eu/

Lisätietoa EWLA:sta: www.ewla.org

Kongressin ohjelma:

Naisjuristien vierailu KKO:ssa 23.1.2020

Naisjuristit ry vieraili 23.1.2020 korkeimmassa oikeudessa. Isäntänä toimi oikeusneuvos, OTT Jussi Tapani, joka kertoi KKO:n toiminnasta ja oikeusneuvoksen työstä. Keskustelu oli vilkasta ja Naisjuristit esittivät aktiivisesti useita tarkentavia kysymyksiä mm. tuomioistuinlaitoksen resursseista, tuomareihin kohdistuvasta maalittamisesta ja KKO:n henkilökunnan sukupuolijakaumasta (!).

Sisäänkäynti Pohjoisesplanadin puolelta

Tuomarin eteen saattaa tulla jopa sellaista lainsäädäntöä, josta ei ole koskaan ennen kuullutkaan. Hyvä kysymys onkin, miten tavallinen kansalainen voisikaan olla tietoinen kaikesta häntä velvoittavasta lainsäädännöstä.

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa rikos- ja riita-asioissa sekä ohjaa lainkäyttöä prejudikaattien kautta. Juttuja tulee vuodessa vireille yli 2000, läheskään kaikissa tapauksissa valituslupaa ei kuitenkaan myönnetä. Kirjallinen menettely on pääsääntö, suullisia käsittelyjä on noin 10-20 vuodessa. Vuonna 2019 kielteisten valituslupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli vain 3,8 kuukautta, lupa- ja asiaratkaisuissa käsittelyaika taas oli 18 kuukautta. Pitkät käsittelyajat ovat valitettava ongelma kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta, mutta KKO:n käsittelyaikoihin vaikuttavat mm. ennakkoratkaisupyyntöjen tekeminen EU-tuomioistuimelle, joten resursseilla ei tätä ongelmaa pelkästään pysty ratkaisemaan. Rikosasioissa viivästyksiä saattaa olla tapahtunut jo esitutkinnan aikana ja siviilijuttujen kestoon vaikuttaa mm. onko henkilö saanut oikeusapua, eli prosessia pitäisi tarkastella kokonaisuutena.

Tapani on aiemmin toiminut rikosoikeuden professorina noin kymmenen vuoden ajan ja hän saa edelleen käyttää professorin nimikettään. Tapani totesikin, että KKO:n tuomarit eivät töpeksi, ja jos virheitä sattuu, ne on sitten tehnyt professori. ”Rikostaustastaan” huolimatta Tapani ei käsittele pelkästään rikosjuttuja, vaan pöydälle saattaa tulla mitä tahansa KKO:n toimivaltaan kuuluvia asioita. Tuomarin eteen saattaa tulla jopa sellaista lainsäädäntöä, josta ei ole koskaan ennen kuullutkaan. Hyvä kysymys onkin, miten tavallinen kansalainen voisikaan olla tietoinen kaikesta häntä velvoittavasta lainsäädännöstä. Tutkijataustastaan huolimatta Tapanin mukaan hän on KKO:ssa viimeistään oppinut, että ihan jokaisella sanalla on merkitystä, myös kielteisen valituslupapäätöksen sanalla ”siis” (…jää siis pysyväksi) vaikka lause olisi ihan oikein ymmärrettävissä ilman sitäkin.

Tasa-arvo ei valitettavasti ole vielä toteutunut KKO:n jäsenten eli oikeusneuvosten kokoonpanossa, 19 neuvoksesta vain 6 on naisia. Esittelijöiden joukossa jakauma on tasaisempi, ja naisia jopa enemmistö. KKO:n entisten presidenttien muotokuvagalleriassa on tasan yksi nainen: Pauliine Koskelo.

Tasa-arvo ei valitettavasti ole vielä toteutunut KKO:n jäsenten eli oikeusneuvosten kokoonpanossa, 19 neuvoksesta vain 6 on naisia.

Paula Rinne kierrätti Naisjuristeja talossa, ja pääsimme tutustumaan istuntosaleihin ja ihailimme kovasti talon arvotaidetta. Korkein oikeus on toiminut vuodesta 1934 lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa.  KKO:n tiloissa on aikaisemmin toiminut mm. KHO, Helsingin Pantti Oy, ja täysistuntosalissa on järjestetty hulppeita tanssiaisia. Panttisalissa, jossa ennen vanhaan pidettiin huutokauppoja, järjestetään nykyään jopa jumppia henkilökunnalle, mutta täysistuntosalissa ei taatusti enää tanssita!

Naisjuristit ry:n stipendin myöntäminen

Naisjuristit ry on 19.9.2018 ilmoittanut 500 euron suuruisen stipendin jakamisesta tasa-arvoa käsittelevälle oikeustieteelliselle tutkimukselle. Määräaikaan 1.12.2018 mennessä yhdistys on vastaanottanut kolme hakemusta. Kaikki hakemukset olivat ansiokkaita, ja valinta oli vaikea. Naisjuristit ry teki päätöksen 10.4.2019 hallituksen kokouksessa stipendin myöntämisestä Iiris Härköselle. Härkösen pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten asianajajien näkemyksiä sukupuolten tasa-arvoon liittyen ja se hyväksyttiin Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2018.