Nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Naisjuristit ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimi ruotsiksi on Kvinnliga jurister rf ja englanniksi epävirallisesti Women Lawyers Association.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on naisjuristien kotimaisen ja ulkomaisen yhteistoiminnan edistäminen, ammatillinen kehittäminen, yleisten taloudellisten etujen valvominen sekä naisten yhteiskunnallisen aseman parantaminen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  1. järjestää esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia, kotimaisia ja ulkomaisia opintomatkoja sekä muuta vastaavaa toimintaa,
  2. tekee esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille ja yhteisöille sekä tuo julki yhdistyksen kannan toimintapiiriinsä kuuluvista asioista,
  3. harjoittaa tarkoitustaan edistävää julkaisu- ja tiedotustoimintaa,
  4. voi jakaa stipendejä ja avustuksia,
  5. toimii yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa sekä voi liittyä niihin jäseneksi,
  6. voi perustaa rekisteröimättömiä paikallisyhdistyksiä.

Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoja ja testamentteja sekä toimeenpanna juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Jäsenet

3 § Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä oikeustieteen maisterin, oikeustieteen kandidaatin, sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai sellaisen ulkomailla suoritetun tutkinnon, joka kansainvälisten sopimusten mukaisesti tunnustetaan Suomessa lakimiestutkinnoksi, suorittanut nainen. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä myös kyseistä tutkintoa suorittava nainen (“opiskelijajäsen”). Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä ansiokkaasti edistänyt nainen. Päätöksen asiasta tekee yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen jäsenten on maksettava jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää vuodeksi kerrallaan. Hallitus voi kokonaan tai osittain vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta jäsenen esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan erityisen syyn perusteella. Kunniajäseneltä, 70 vuotta täyttäneeltä jäseneltä ja opiskelijajäseneltä ei jäsenmaksua peritä.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka on laiminlyönyt kahden edellisen vuoden jäsenmaksun maksamisen.

Hallitus

4 § Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallitukseen voidaan valita enintään kaksi opiskelijajäsentä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan syyskokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.  Vaali on suoritettava umpilipuin, jos joku läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä niin vaatii.  Hallituksella on oikeus ottaa palkallista työvoimaa tulo- ja menoarvion puitteissa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna, on saapuvilla.  Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kukin erikseen.

Toiminnantarkastajat

6 § Yhdistyksellä on syyskokouksen vuosittain valitsemat yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

Tilit

7 § Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille helmikuun 15 päivään mennessä. Toiminnantarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen lausuntonsa viimeistään 14 päivää ennen kevätkokousta.

Yhdistuksen kokousten koollekutsuminen

8 § Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta lähettämällä jäsenelle kirjallinen kutsu, julkaisemalla ilmoitus jäsenlehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla tai sähköpostitse, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen.

Yhdistyksen kokoukset

9 § Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevät- ja syyskokous. Yhdistys pitää kevätkokouksenhuhtikuussa ja syyskokouksen marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten. Kokous on pidettävä yhden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla, muissa asioissa puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vuosikokoukset

10 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. käsitellään kuluneen vuoden toimintakertomus
  6. esitetään kuluneen vuoden tilit ja toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös
  7. päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  9. kokouksen päättäminen

11 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. valitaan yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
  8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  9. kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous- ja pöytäkirjakielenä voidaan käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

12 § Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen jäljelle jääneet varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

13 § Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.