Blog | Naisjuristit ry

Lisää tasa-arvoa työelämään: perheystävällinen johtaminen rikkoo lasikattoja

Naisjuristien kevätkokouksessa huhtikuun lopulla saimme kuulla asianajaja Iina-Mari Supperin ja Mothers in Businessin toiminnanjohtaja Annica Mooren erinomaiset puheenvuorot naisten etenemisestä uralla sekä miten perheystävällinen organisaatio ja johtaminen voi edistää tätä tavoitetta.

Asianajaja Supperi on ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota naisten urakehitykseen asianajoalalla. Supperin mukaan naisjuristin tie on edelleen kivisempi kuin miesjuristin. Koko asianajajakunnasta miehiä on 65 % ja naisia 35 %. Kuitenkin uraansa aloittavista uusista asianajajista naisia on 61 %, joten naisten osuus asianajajista vähenee iän myötä. Mitä tapahtuu ja minne naiset katoavat? Entä miten naisten katoamiseen voitaisiin vaikuttaa?

Tehtävään valitaan pätevä henkilö?

Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, ettei työelämässä sukupuolella ole merkitystä, vaan pätevyys ratkaisee. Pätevyydestä ei tässä asiassa kuitenkaan ole kyse. Naisten ja miesten välinen epäsuhtaa työelämässä ja uralla etenemisessä ei yksinkertaisesti voida selittää pätevyyseroilla. Naisten katoaminen ammattikunnasta valitettavasti tarkoittaa, että osa parhaista työntekijöistä lähtee muualle.

Vaikka tasa-arvoa pidettäisiin organisaatiossa tärkeänä, sen toteutumista ei välttämättä seurata aktiivisesti. Tai sitten tasa-arvoa pidetään itsestäänselvyytenä ja se katsotaan jo saavutetuksi. Tasa-arvolaki edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista työpaikalla, mutta kuinka monella työpaikalla sen toteuttamiseen on aidosti sitouduttu. Tasa-arvo ei toteudu itsestään.

Kyse voi edelleen olla myös syrjivistä asenteista ja rakenteista, ja usein tiedostamattomista sellaisista. Miesjohtaja koetaan yhä pätevämmäksi kuin nainen. Tai Supperin esitykseen valikoidun Pomo -69:n kommentin mukaan: ”hyvä johtaja on samanlainen kuin minä itse, eli toinen mies”. Työkulttuuri voi edelleen olla miehinen ja miesjuristia voidaan pitää uskottavampana kuin naisjuristia. Ja olemmehan myös vuosien varrella kuulleet kommentteja naisten handicapista ja kokovartaloministeristä.

Ei se biologia vaan ne rakenteet

Vaikka kuinka haluaisimme neuvotella maailman tasa-arvoisemmaksi, biologialle emme kuitenkaan mahda mitään. Supperin mukaan naisten katoaminen asianajajakunnasta alkaa niinä vuosina, kun perustetaan perhe ja lapset ovat pieniä. Perheen perustaminen merkitsee naiselle yleensä vuotta pois työelämästä. Tämän ei kuitenkaan tarvitsisi vaikuttaa negatiivisesti naisten uraan ja uralla etenemiseen. Jos naisten huonompaa asemaa työelämässä perustellaan pelkästään biologialla tai naisten omilla valinnoilla, unohdetaan täysin syrjinnän johtuvan pelkästään niitä ylläpitävistä rakenteista. Hoivavastuu ei edelleenkään jakaudu tasaisesti ja monet naiset suorittavat työelämän lisäksi myös perhe-elämää.

Rakenteet vaikuttavat mutta myös työkulttuurilla on merkitystä. Moore nosti esille oivaltavan ajatuksen, ettei organisaation tarvitse syrjiä vaan työpaikan kulttuuri voi tehdä sen organisaation puolesta: Naistyöntekijä saattaa työpaikalla kuulemansa ja havaitsemansa perusteella päättää perhe-elämää koskevista valinnoistaan nähdessään esimerkiksi miten naiskollegan työtehtävät muuttuvat tämän palattua perhevapaalta. Myös miestyöntekijöiden kohtelu perhevapaiden osalta voi vaikuttaa naisten yksityiselämän valintoihin. Näitä toimintatapoja on ymmärrettävä ja niihin puuttumiseen tarvitaan vahvaa johtajuutta.

Urapolullaan naiset kohtaavat näkymättömiä esteitä. Nämä vaikuttavat sekä johtotehtäviin mutta myös muihin vaativiin tehtäviin pääsyä. On yleistä, ettei vaativiin tehtäviin kannusteta naista, jolla on pieniä lapsia. Myös raskaussyrjintää esiintyy edelleen. Lasikattojen lisäksi naisten etenemistä uralla voi estää liimalattia: kaikki naiset eivät saa edes mahdollisuutta kohdata lasikattoa ja näin voi käydä täysin naisesta itsestään riippumattomista syistä. Omalla urallaan etenevillä miehillä tuskin on ollut samanlaista haittaa omasta sukupuolestaan.

Kohti lasikattoa ja siitä läpi!

Mooren mukaan perheystävällinen johtaminen rikkoo lasikattoja. Perheystävälliseen johtamiseen panostaminen on kaikkien etu. Perheystävällisyyteen panostavan työnantajan työntekijät ovat sitoutuneempia, ja tämä vaikuttaa myös yleiseen työhyvinvointiin ja tuottavuuteen yhteiskunnassa. Perheystävällisen työpaikan työkaluja ovat joustavat järjestelyt ja eri perhetilanteiden huomioiminen, muun muassa. Perheystävällisyys huomioidaan joustojen lisäksi myös kokousajankohtien valinnassa sekä mahdollisuudesta ottaa lapsi mukaan työpaikalle muulloinkin kuin tätä koskevana teemapäivänä. Varsinkin koronapandemian aikana on huomattu, että korona vaikuttaa naisten elämään enemmän myös hoivavastuun epätasaisen jakautumisen vuoksi. Toisaalta pandemian myötä etätyö on Supperin mukaan uusi musta. Etätyön käytön kasvu edistää työn joustavuutta ja asiantuntijatyön inhimillistymistä.

Mooren mukaan konkreettisen syrjinnän lisäksi naisilla voi myös olla vähemmän riskinottohalua, eivätkä naiset välttämättä pidä niin suurta meteliä itsestään kuin miehet. Naistyöntekijä saattaa usein ajatella, että hyvä työ kyllä palkitaan. Hiljaiset viestit jäävät kuitenkin kuulematta ja hyvää työtä ei huomata, tai se palkitaan antamalla lisää töitä. Tämäkään ei johdu biologiasta, vaan naisten saamasta kasvatuksesta ja sopeutumisesta ulkopuolelta määriteltyyn rooliin.

Löytyykö näihin ongelmiin ratkaisua? Asenteita muutetaan tekemällä tiedostamaton tietoiseksi. Esihenkilönä voit panostaa perheystävälliseen johtamiseen: kannustaa miehiä pitämään perhevapaita tai ainakin suhtautua niihin positiivisesti, tukea naisalaisia ja osoittaa, ettei perheen perustaminen vaikuta uralla etenemiseen. Olemalla joustava ja kannustava pystyt aidosti vaikuttamaan työpaikan kulttuuriin ja tekemään organisaatiosta kaikille sopivan. Mielessä tulee myös pitää, ettei yhdenvertainen kohtelu tarkoita samaa kohtelua kaikille vaan samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua. Perhevapaita pitävien positiivinen syrjintä voi lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta. Voit myös kahvipöydässä huomauttaa, että niillä miehillä, jotka pitävät perhevapaansa on myöhemmin parempi ansiokehitys kuin niillä, jotka jättävät vapaansa käyttämättä.

Entä kuinka monta kertaa olemmekaan kuulleet, miten miehet kyllä hakevat tehtäviä, joihin edellyttämistä pätevyysvaatimuksista he täyttävät vain osan ja miten naisten pitäisi toimia samoin. Kuinka monta kertaa sinä olet hakenut työpaikkaa, jonka kaikkia tai suurinta osaa pätevyysedellytyksistä et ole täyttänyt? Myös tähän asenteeseen tarvitaan muutosta:naisten myös tulisi tuoda työpaikoilla osaamisensa esille sekä vaatia lisää vastuuta. Tarvitaan enemmän Yes we can -asennetta!

Niin kauan kuin naisen euro on vähemmän kuin miehen ja naisten osuus johto- ja muissa vaativissa tehtävissä on vähäisempi kuin miesten, on tasa-arvon eteen tehtävä tietoisesti työtä. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys ja se voidaan menettää, jos siihen ei kiinnitetä huomiota.

Kirjoitus perustuu Supperin ja Mooren 28.4.2021 Naisjuristit ry:n kevätkokouksessa pidettyihin puheenvuoroihin. Lisäksi lähteenä käytetty myös Iina-Mari Supperin Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlassa pidettyä Miksi naiset katoavat? -puheenvuoroa.

Ks. myös: MiB (mothersinbusiness.fi)

Kuva: Unsplash / Gabrielle Henderson

Viesti tai et kuulu

Lakimiesliiton tulevaisuusvaliokunnan helmikuun kokouksessa puhuimme juristien ja juristikoulutuksen kilpailukyvystä ja työmarkkinarelevanssista. Samalla tavoin kuin juristikoulutus hakee vahvaa positiota tulevaisuuden työelämää silmällä pitäen, myös Naisjuristit kirkastaa ilmettään, vahvistaa omaa ääntään ja syventää paikkaansa järjestökentällä naisjuristien ammatillisena verkostona ja tasa-arvoisen työelämän puolestapuhujana.

Tänä keväänä olemme jatkaneet Naisjuristien yhdistystoimintaa kahden uuden hallitusjäsenen ja neljän vanhan jäsenen voimin. Hallituksemme täydentyi viestintäosaajilla ja uskon, että tämä näkyy sinulle, jäsenemme, positiivisena muutoksena erityisesti viestinnän saralla.

Viestintä on ollut ja tulee olemaan yksi kevään painopistealueistamme. Olemme päivittäneet yhdistyksen viestintästrategiaa ja lähteneet rohkeasti toimenpiteisiin viestinnän kehittämiseksi. Kenties olet jo tähän mennessä huomannut aktivoitumisemme some-kanavissa ja jäsentiedotteiden monipuolistuneen sisällön? Olemme alkaneet kirjoittaa blogitekstejä kuukausittain ja haemme parhaillaan myös jäsenkyselyllä ideoita, ajatuksia ja suuntaa yhdistyksemme sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän kehittämiseen.

Seuraavat askeleemme viestinnän kehittämisessä, joita paraikaa otamme, ovat seuraavat:

1. Kirkastamme Naisjuristien brändiä

2. Ajankohtaistamme yhdistyksemme nettisivuja

3. Fokusoimme meille tarkoituksenmukaisiin viestintäkanaviin

4. Jaamme ja tuotamme sisältöä aktiivisesti laadittujen suuntaviivojen mukaan

5. Kehitämme jäsentiedotettamme.

Mikäli sinulla tulee mieleen viestintään liittyviä kehittämisideoita tai -ehdotuksia, joita et kenties jäsenkyselyssä vielä maininnut, otamme mielellämme vastaan ajatuksia sähköpostiin info(at)naisjuristit.org. Uskon ja toivon, että nämä viestinnän eteen nyt tehtävät toimenpiteet tulevat kantamaan hedelmää niin teidän jäsenten paremmassa palvelemisessa, uusien jäsenten hankinnassa, tunnettuuden lisäämisessä kuin Naisjuristeille tärkeiden asioiden vaikuttamistyössä.

Mitä parempi viestijä olet, usein sitä parempi olet myös johtajana, asiantuntijana, juristina. Koska viestintä on niin keskeinen osa meidän jokaisen työtä, haluamme olla omalta osaltamme edistämässä myös naisjuristien viestintätaitoja esimerkiksi erilaisten koulutusten muodossa. Haluamme myös osallistua vihapuheen kitkemiseen yhteisessä rintamassa yhteistyöjärjestöjemme kanssa. Haluamme kannustaa naisjuristeja viestimään, näkymään ja kuulumaan!

Hyvää Minna Canthin päivää!

Naisjuristien voimasta

Kun sovinismista siirryttiin Minna Canthiin
ymmärrettiin,
että yhteiskunnan kantsii
panostaa naisiin ja arvostaa
että me naiset osataan
tehdä parhaamme ja vaikuttaa
tehdä muutos tähän maailmaan.

Agnes Lundellista on tultu tähän päivään
nykyään voi vailla huolen häivää
jokainen nainen lähteä oikikseen,
jättää yhteiskunnan
odotukset sikseen,
tehdä maailmast’ paremman,
oikeudenmukaisen, hyvän ja mahtavan.

Kun jura novit curia
pitää juristinaisen tuntea
pykälät ja artiklat
kaikki ne helpot ja hankalat
ja miten niitä tulee soveltaa,
jotta päätöksissä on
kaikki normit kohdallaan.

Naisjuristit muuttavat maailmaa
tekevät oikeudenkäytöstä
inhimillistä ja parempaa,
me voidaan tehdä kaikkea
puolustaa, syyttää ja tuomaroida
ei meitä ikinä mikään väärä voita,
sillä mikään ei voi meitä pysäyttää
kun me yhdessä voimamme
maailmalle näytetään.

Terhi Raikas, Naisjuristit ry:n hallituksen jäsen

Uuden puheenjohtajan tervehdys

Haluan kiittää luottamuksesta. Lupaan tehdä parhaani Naisjuristien toiminnan kirkastamisessa ja kehittämisessä teitä jäseniä aktiivisesti kuunnellen. Puheenjohtajakauteni aluksi haluaisin nostaa esille kolme asiaa, jotka näen keskeisenä niin Naisjuristien kuin yleisesti muidenkin organisaatioiden tarkoituksenmukaisen toiminnan ja sen kehittämisen kannalta.

1. Olemassaolon oikeutus

Näen, että organisaation kuin organisaation on kyseenalaistettava ja ansaittava olemassaolonsa yhä uudelleen. Yhdistyksemme on saanut alkunsa 75 vuotta sitten, kun Suomen naisjuristit halusivat perustaa säännöllisesti kokoontuvan kerhon verkostoitumista ja ammatillista kehittymistä varten. Naisjuristit ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on naisjuristien kotimaisen ja ulkomaisen yhteistoiminnan edistäminen, ammatillinen kehittäminen, yleisten taloudellisten etujen valvominen sekä naisten yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Toimintasuunnitelmassa olemme jakaneet osa-alueet seuraaviin: edunvalvonta, tasa-arvon edistäminen, jäsentoiminta, tiedotustoiminta, kansainvälinen toiminta ja jäsenten hankinta. Jos Naisjuristeja ei olisi, mitä jäisi puuttumaan? Onko Naisjuristeille yhä tarvetta nyky-Suomessa, 2020-luvun rikkaassa ja moninaisessa järjestökentässä? Koemme, näemme ja uskomme, että on.

2. Jäsenten palveleminen

Yhdistyksemme on perustettu alunperin palvelemaan jäsentemme verkostoitumista ja ammatillista kehittymistä. Ensisijainen tehtävämme onkin palvella nykyisiä jäseniämme paremmin ja olla houkutteleva yhdistys myös potentiaalisille jäsenille, kaikille oikeustieteen tutkinnon suorittaneille naisille. Menneinä vuosina olemme järjestäneet jäsenillemme mentorointiohjelman, johtamiskoulutusohjelmia sekä ammatillisia seminaarisarjoja, erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja vierailuja, jakaneet stipendejä sekä toimineet aktiivisesti kattojärjestöissämme. Kuinka voisimme vastata jäsentemme ammatillisen kehittymisen ja verkostoitumisen tarpeisiin ja toiveisiin yhä paremmin tässä ajassa ja tulevaisuudessa? Tiedostamalla, mitä jäsenemme kaipaavat, ideoimalla ja toteuttamalla.

3. Yhteistyössä on voimaa

Kuten tiedämme, me kaikki hallitusjäsenet edistämme yhdistyksen asioita varsinaisten töidemme ohella. Kriittinen avain vaikuttavuuteen ja palvelemiseen on fokuksessa eli rajallisten resurssien mietityssä ja järkevässä allokoinnissa sekä yhteistyössä. Naisjuristit ry toteuttaa edunvalvontaa ensisijaisesti Lakimiesliiton, Naisjärjestöjen keskusliiton, UN Womenin ja EWLA:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Näen, että yhteistyötä on mahdollista moninaistaa ja ulottaa moneen muuhun Naisjuristien toiminnan osa-alueeseen. Mikä on se arvo, mitä Naisjuristit tuottavat jäsenilleen ja laajemmin naisten yhteiskunnalliselle asemalle – mikä oikeuttaa Naisjuristien olemassaolon, saa ihmiset haluamaan jäseniksemme ja pysymään jäseninä jopa vuosikymmeniä?

Kirkastaaksemme olemassaolon tarkoitustamme, lisätäksemme toimintamme vaikuttavuutta ja palvellaksemme nykyisiä ja tulevia jäseniämme entistä paremmin, olemme suunnitelleet jäsenkyselyn. Kysely tullaan toteuttamaan helmikuun kuluessa ja tuloksia tullaan hyödyntämään 2020-luvun Naisjuristit ry:n toiminnan suuntaamisessa. Toivomme runsasta vastausaktiivisuutta. Kyselyssä voit tuoda esille myös ajatuksia ja ehdotuksia, millä tavoin sinä, jäsenemme, voisit olla mukana luomassa yhä vireämpää, uudistuvaa, uuden vuosikymmenen naisjuristiyhdistystä!

Haluaisitko tuoda osaamistasi ja ajatuksiasi esille Naisjuristien blogissa tai tapahtumissa, olisiko sinulla kontakteja hedelmälliseen yhteistyöhön tai haluaisitko kutsua Naisjuristit vierailulle edustamaasi organisaatioon? Otamme erittäin mielellämme ehdotuksia vastaan – niitä voi laittaa meille osoitteeseen info(at)naisjuristit.org.

Toivon, että voimme kehittää yhdistyksemme toimintaa sellaiseksi, että kaikki oikeustieteen tutkinnon suorittaneet naiset haluavat liittyä siihen, koska kokevat sen edistävän heidän henkilökohtaisia valmiuksiaan toimia alan vaativissa tehtävissä.

Tulen jatkossa jakamaan ajatuksiani ja ajankohtaisia asioita blogikirjoitusten muodossa säännöllisesti koko puheenjohtajakauteni ajan. Edeltäjien hyvää työtä jatkaen ja yhteistyössä hallituksen ja jäsenistön kanssa,

Aino-Mari

Lumpeenkukasta poikkeustilaan – Naisjuristit ry:n ensimmäiset 75 vuotta

Naisjuristit ry täytti 75 vuotta 18.10.2020, onnea päivänsankarille! Tämän vuoden piti olla yhtä juhlaa naisjuristeille, mutta koronan vuoksi toisin kävi. Ehkä voimme marraskuun syyskokouksessa kaikki yhdessä nostaa maljan yhdistyksemme kunniaksi, tämä onnistuu varmasti etäyhteyksinkin.

Naisjuristien yhdistystoiminnan katsotaan alkaneen syksyllä 1945. Tuon vuoden lokakuun 18. päivänä pidettiin keskustelukokous, johon kaikki tiedossa olleet naisjuristit saivat kutsun. Tuolloin oli 68 naista suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon. Keskustelukokouksessa perustettiin säännöllisesti kokoontuva kerho, joka antaisi naisjuristeille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja kehittää itseään ammatillisesti ja yleisesti. Kerholle annettiin nimeksi Justitia. Tätä ennen naisjuristit olivat jo verkostoituneet: oikeustiedettä opiskelevat naisylioppilaat kokoontuivat toistensa luona ja käyttivät verkostostaan nimeä Lumpeenkukka. Nimen valinnan taustalla oli nimenomaan naisellisuuden korostaminen tuolloin miehiseksi mielletyn ammatinvalinnan vastakohtana. Nykyään tätä ammatinvalintaa tuskin kukaan pitää enää miehisenä, sillä uusista oikeustieteen opiskelijoista yli puolet on naisia.

Aika ajoin kysytään, ovatko erilliset naisjärjestöt enää tarpeen. Naisjärjestöillä on kuitenkin ollut suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä sekä yleisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Yhteistyö on tässäkin voimaa, ja Naisjuristit onkin jäsenjärjestönä Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Suomen UN Womenissa, European Women Lawyers’ Associationissa sekä Lakimiesliitossa. Näin pystymme paremmin vaikuttamaan yhteiskunnallisesti sekä tasa-arvon edistämiseen että ammatilliseen kehittämiseen, jotka ovat olleet yhdistyksemme tavoitteita alusta saakka. Kuten naisjärjestöt ovat eri yhteyksissä todenneet, tasa-arvo on valitettavasti ottanut takapakkia viime aikoina. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys ja se voidaan myös helposti menettää. Siksi olemme vahvasti sitä mieltä, että Naisjuristeille on edelleen tarvetta!

Yhteiskunnallisista epäkohdista hyvänä esimerkkinä voidaan pitää palkkatasa-arvon puuttumista. Lakimiesliiton toteuttaman vuotta 2018 koskeneen palkkatutkimuksen mukaan miesten keskiansiot olivat noin 17 prosenttia naisten keskiansioita suuremmat. Kehitystä on toki tapahtunut ja erot ovat kaventuneet, mutta silti palkkaeroa voi pitää huomattavana. Palkkatasa-arvo on konkreettinen ja mitattavissa oleva asia, jonka asettaminen tavoitteeksi harvoin kohtaa vastustusta. Käynnissä oleva seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on hieman monimutkaisempi kokonaisuus, vaikka uudistamisen yhtenä lähtökohtana onkin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen ja sen myötä tasa-arvon edistäminen. Lainsäädäntö on hyvistä pyrkimyksistä huolimatta harvoin täysin sukupuolineutraali, eikä rikoslaki valitettavasti ole tästä poikkeus.

Maaliskuusta alkaen olemme eläneet poikkeusoloissa koronaviruspandemian vuoksi. Poikkeustilanne on väistämättä vaikuttanut myös Naisjuristien toimintaan. Yhdistyksen 75-juhlavuoden kunniaksi suunnitellut seminaarit ja vierailut peruuntuivat, ja kokoukset on jouduttu järjestämään etäyhteyksin. Tämä on toki vain vähäinen ja väliaikainen epämukavuus yhdistyksen toiminnassa. Globaalisti ja myös kansallisesti koronaviruspandemialla on merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon: Pandemia vaikuttaa tasa-arvoon työelämässä, naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen sekä vaikeuttaa jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaa.

Pandemian vuoksi peruuntuneiden tapahtumien tilalle päätimme aloittaa blogikirjoitusten julkaisun verkkosivuillamme, ja näistä kirjoituksista luet parhaillaan ensimmäistä. Tämän lisäksi olemme suunnitelleet jäsenkyselyn toteuttamista ensi kevään aikana. Tässä on myös jäsenillä loistava tilaisuus vaikuttaa: Millaista toimintaa toivoisit Naisjuristeilta jatkossa? Pitäisikö Naisjuristien toiminnan olla yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa? Haluaisitko itse osallistua aktiivisemmin Naisjuristien toimintaan ilman hallitusvastuuta? Onko yhdistyksen toiminta liian pääkaupunkikeskeistä? Nyt on mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä esiin ja vaikuttaa yhdistyksen toiminnan suuntaamiseen jatkossa. Naisjuristit ry on jäsenistöään varten, ja haluamme juuri Sinut mukaan kehittämään toimintaamme tulevaisuudessa!

Lähde: Anneli Winter-Mäkinen; Naisjuristien 1. vuosisata. Poimintoja naisjuristien historiasta. Lakimiesliiton kustannus 1995.

Kuvaaja: Roine Piirainen