Uuden puheenjohtajan tervehdys

Uuden puheenjohtajan tervehdys

Haluan kiittää luottamuksesta. Lupaan tehdä parhaani Naisjuristien toiminnan kirkastamisessa ja kehittämisessä teitä jäseniä aktiivisesti kuunnellen. Puheenjohtajakauteni aluksi haluaisin nostaa esille kolme asiaa, jotka näen keskeisenä niin Naisjuristien kuin yleisesti muidenkin organisaatioiden tarkoituksenmukaisen toiminnan ja sen kehittämisen kannalta.

1. Olemassaolon oikeutus

Näen, että organisaation kuin organisaation on kyseenalaistettava ja ansaittava olemassaolonsa yhä uudelleen. Yhdistyksemme on saanut alkunsa 75 vuotta sitten, kun Suomen naisjuristit halusivat perustaa säännöllisesti kokoontuvan kerhon verkostoitumista ja ammatillista kehittymistä varten. Naisjuristit ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on naisjuristien kotimaisen ja ulkomaisen yhteistoiminnan edistäminen, ammatillinen kehittäminen, yleisten taloudellisten etujen valvominen sekä naisten yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Toimintasuunnitelmassa olemme jakaneet osa-alueet seuraaviin: edunvalvonta, tasa-arvon edistäminen, jäsentoiminta, tiedotustoiminta, kansainvälinen toiminta ja jäsenten hankinta. Jos Naisjuristeja ei olisi, mitä jäisi puuttumaan? Onko Naisjuristeille yhä tarvetta nyky-Suomessa, 2020-luvun rikkaassa ja moninaisessa järjestökentässä? Koemme, näemme ja uskomme, että on.

2. Jäsenten palveleminen

Yhdistyksemme on perustettu alunperin palvelemaan jäsentemme verkostoitumista ja ammatillista kehittymistä. Ensisijainen tehtävämme onkin palvella nykyisiä jäseniämme paremmin ja olla houkutteleva yhdistys myös potentiaalisille jäsenille, kaikille oikeustieteen tutkinnon suorittaneille naisille. Menneinä vuosina olemme järjestäneet jäsenillemme mentorointiohjelman, johtamiskoulutusohjelmia sekä ammatillisia seminaarisarjoja, erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja vierailuja, jakaneet stipendejä sekä toimineet aktiivisesti kattojärjestöissämme. Kuinka voisimme vastata jäsentemme ammatillisen kehittymisen ja verkostoitumisen tarpeisiin ja toiveisiin yhä paremmin tässä ajassa ja tulevaisuudessa? Tiedostamalla, mitä jäsenemme kaipaavat, ideoimalla ja toteuttamalla.

3. Yhteistyössä on voimaa

Kuten tiedämme, me kaikki hallitusjäsenet edistämme yhdistyksen asioita varsinaisten töidemme ohella. Kriittinen avain vaikuttavuuteen ja palvelemiseen on fokuksessa eli rajallisten resurssien mietityssä ja järkevässä allokoinnissa sekä yhteistyössä. Naisjuristit ry toteuttaa edunvalvontaa ensisijaisesti Lakimiesliiton, Naisjärjestöjen keskusliiton, UN Womenin ja EWLA:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Näen, että yhteistyötä on mahdollista moninaistaa ja ulottaa moneen muuhun Naisjuristien toiminnan osa-alueeseen. Mikä on se arvo, mitä Naisjuristit tuottavat jäsenilleen ja laajemmin naisten yhteiskunnalliselle asemalle – mikä oikeuttaa Naisjuristien olemassaolon, saa ihmiset haluamaan jäseniksemme ja pysymään jäseninä jopa vuosikymmeniä?

Kirkastaaksemme olemassaolon tarkoitustamme, lisätäksemme toimintamme vaikuttavuutta ja palvellaksemme nykyisiä ja tulevia jäseniämme entistä paremmin, olemme suunnitelleet jäsenkyselyn. Kysely tullaan toteuttamaan helmikuun kuluessa ja tuloksia tullaan hyödyntämään 2020-luvun Naisjuristit ry:n toiminnan suuntaamisessa. Toivomme runsasta vastausaktiivisuutta. Kyselyssä voit tuoda esille myös ajatuksia ja ehdotuksia, millä tavoin sinä, jäsenemme, voisit olla mukana luomassa yhä vireämpää, uudistuvaa, uuden vuosikymmenen naisjuristiyhdistystä!

Haluaisitko tuoda osaamistasi ja ajatuksiasi esille Naisjuristien blogissa tai tapahtumissa, olisiko sinulla kontakteja hedelmälliseen yhteistyöhön tai haluaisitko kutsua Naisjuristit vierailulle edustamaasi organisaatioon? Otamme erittäin mielellämme ehdotuksia vastaan – niitä voi laittaa meille osoitteeseen info(at)naisjuristit.org.

Toivon, että voimme kehittää yhdistyksemme toimintaa sellaiseksi, että kaikki oikeustieteen tutkinnon suorittaneet naiset haluavat liittyä siihen, koska kokevat sen edistävän heidän henkilökohtaisia valmiuksiaan toimia alan vaativissa tehtävissä.

Tulen jatkossa jakamaan ajatuksiani ja ajankohtaisia asioita blogikirjoitusten muodossa säännöllisesti koko puheenjohtajakauteni ajan. Edeltäjien hyvää työtä jatkaen ja yhteistyössä hallituksen ja jäsenistön kanssa,

Aino-Mari

Lumpeenkukasta poikkeustilaan – Naisjuristit ry:n ensimmäiset 75 vuotta

Lumpeenkukasta poikkeustilaan – Naisjuristit ry:n ensimmäiset 75 vuotta

Naisjuristit ry täytti 75 vuotta 18.10.2020, onnea päivänsankarille! Tämän vuoden piti olla yhtä juhlaa naisjuristeille, mutta koronan vuoksi toisin kävi. Ehkä voimme marraskuun syyskokouksessa kaikki yhdessä nostaa maljan yhdistyksemme kunniaksi, tämä onnistuu varmasti etäyhteyksinkin. 

Naisjuristien yhdistystoiminnan katsotaan alkaneen syksyllä 1945. Tuon vuoden lokakuun 18. päivänä pidettiin keskustelukokous, johon kaikki tiedossa olleet naisjuristit saivat kutsun. Tuolloin oli 68 naista suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon. Keskustelukokouksessa perustettiin säännöllisesti kokoontuva kerho, joka antaisi naisjuristeille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja kehittää itseään ammatillisesti ja yleisesti. Kerholle annettiin nimeksi Justitia. Tätä ennen naisjuristit olivat jo verkostoituneet: oikeustiedettä opiskelevat naisylioppilaat kokoontuivat toistensa luona ja käyttivät verkostostaan nimeä Lumpeenkukka. Nimen valinnan taustalla oli nimenomaan naisellisuuden korostaminen tuolloin miehiseksi mielletyn ammatinvalinnan vastakohtana. Nykyään tätä ammatinvalintaa tuskin kukaan pitää enää miehisenä, sillä uusista oikeustieteen opiskelijoista  yli puolet on naisia.

Aika ajoin kysytään, ovatko erilliset naisjärjestöt enää tarpeen. Naisjärjestöillä on kuitenkin ollut suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä sekä yleisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Yhteistyö on tässäkin voimaa, ja Naisjuristit onkin jäsenjärjestönä Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Suomen UN Womenissa, European Women Lawyers’ Associationissa sekä Lakimiesliitossa. Näin pystymme paremmin vaikuttamaan yhteiskunnallisesti sekä tasa-arvon edistämiseen että ammatilliseen kehittämiseen, jotka ovat olleet yhdistyksemme tavoitteita alusta saakka. Kuten naisjärjestöt ovat eri yhteyksissä todenneet, tasa-arvo on valitettavasti ottanut takapakkia viime aikoina. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys ja se voidaan myös helposti menettää. Siksi olemme vahvasti sitä mieltä, että Naisjuristeille on edelleen tarvetta! 

Yhteiskunnallisista epäkohdista hyvänä esimerkkinä voidaan pitää palkkatasa-arvon puuttumista. Lakimiesliiton toteuttaman vuotta 2018 koskeneen palkkatutkimuksen mukaan miesten keskiansiot olivat noin 17 prosenttia naisten keskiansioita suuremmat. Kehitystä on toki tapahtunut ja erot ovat kaventuneet, mutta silti palkkaeroa voi pitää huomattavana. Palkkatasa-arvo on konkreettinen ja mitattavissa oleva asia, jonka asettaminen tavoitteeksi harvoin kohtaa vastustusta. Käynnissä oleva seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on hieman monimutkaisempi kokonaisuus, vaikka uudistamisen yhtenä lähtökohtana onkin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen ja sen myötä tasa-arvon edistäminen. Lainsäädäntö on hyvistä pyrkimyksistä huolimatta harvoin täysin sukupuolineutraali, eikä rikoslaki valitettavasti ole tästä poikkeus.

Maaliskuusta alkaen olemme eläneet poikkeusoloissa koronaviruspandemian vuoksi. Poikkeustilanne on väistämättä vaikuttanut myös Naisjuristien toimintaan. Yhdistyksen 75-juhlavuoden kunniaksi suunnitellut seminaarit ja vierailut peruuntuivat, ja kokoukset on jouduttu järjestämään etäyhteyksin. Tämä on toki vain vähäinen ja väliaikainen epämukavuus yhdistyksen toiminnassa. Globaalisti ja myös kansallisesti koronaviruspandemialla on merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon: Pandemia vaikuttaa tasa-arvoon työelämässä, naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen sekä vaikeuttaa jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaa.

Pandemian vuoksi peruuntuneiden tapahtumien tilalle päätimme aloittaa blogikirjoitusten julkaisun verkkosivuillamme, ja näistä kirjoituksista luet parhaillaan ensimmäistä. Tämän lisäksi olemme suunnitelleet jäsenkyselyn toteuttamista ensi kevään aikana. Tässä on myös jäsenillä loistava tilaisuus vaikuttaa: Millaista toimintaa toivoisit Naisjuristeilta jatkossa? Pitäisikö Naisjuristien toiminnan olla yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa? Haluaisitko itse osallistua aktiivisemmin Naisjuristien toimintaan ilman hallitusvastuuta? Onko yhdistyksen toiminta liian pääkaupunkikeskeistä? Nyt on mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä esiin ja vaikuttaa yhdistyksen toiminnan suuntaamiseen jatkossa. Naisjuristit ry on jäsenistöään varten, ja haluamme juuri Sinut mukaan kehittämään toimintaamme tulevaisuudessa!

Lähde: Anneli Winter-Mäkinen; Naisjuristien 1. vuosisata. Poimintoja naisjuristien historiasta. Lakimiesliiton kustannus 1995.

Kuvaaja: Roine Piirainen