Euroopan naisjuristit kokoontuivat Budapestiin EWLA:n (European Women Lawyers Association) vuosittaiseen konferenssiin huhtikuun 20–21. päivänä. Naisjuristit ry on yksi EWLA:n jäsenyhdistyksistä. Konferenssin aiheena oli tekoäly, tekniikka ja naiset juridiikassa.
Juridisen tiedon saatavuus paranee
Teknologia ja tekoäly (AI) tulevat muuttamaan kaikkien juristien työtä.
Tekoäly edistää oikeudellisen tiedon saatavuutta. Tekoälyä käyttävät chatbotit ja virtuaaliavustajat voivat tarjota oikeudellista tietoa ja ohjausta henkilöille, jotka eivät ehkä halua hakea oikeudellista apua henkilökohtaisesti. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä naisille, jotka saattavat kohdata esteitä oikeudellisten palveluiden saamisessa joko taloudellisista tai kulttuurisista syistä.
Lisäksi AI ja teknologia voivat auttaa juristeja tehostamaan työtään ja lisäämään tehokkuutta. Esimerkiksi oikeustutkimus on ollut aina aikaa vievää ja työvoimavaltaista, mutta tekoälyyn perustuvat työkalut voivat analysoida suuria määriä tietoja ja tarjota nopeasti relevanttia tietoa. Tämä vapauttaa aikaa lakimiehille muihin työnsä osa-alueisiin.
Tekoälyn käytön haasteet
Tekoälyn hyödyt ovat kaikille selvät, mutta myös haasteita löytyy. On huolehdittava siitä, että teknologia-alalla, joka edelleen on melko miesvaltainen, ei rajoiteta naisten mahdollisuuksia osallistua tekoälyn ja teknologian kehittämiseen. Keskustelimme seminaarissa erityisesti algoritmien sukupuolittumisesta.
Algoritmien sukupuolittuminen tarkoittaa sitä, että tietokoneohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyy enemmän miesvaltaisuutta, mikä voi johtaa algoritmien vääristymiin ja sukupuolittuneisiin tuloksiin. Tämä on huolestuttavaa, koska algoritmit ovat yhä tärkeämpiä terveydenhuollossa, rahoituksessa, rekrytoinnissa ja oikeusjärjestelmän kehittämisessä.
Esimerkiksi, jos rekrytointialgoritmi on koulutettu suosimaan miehiä johtotehtäviin, naiset voivat jäädä aliedustetuiksi. Tämä voi johtaa epätasa-arvoon työpaikoilla ja vaikuttaa negatiivisesti naisten asemaan. Terveydenhuollon algoritmit voivat olla sukupuolisokeita, mikä voi johtaa vääristyneisiin diagnooseihin ja hoitosuosituksiin. Vastaavia esimerkkejä oli muitakin.
Algoritmien avoimuuteen panostettava
Ratkaisuna tähän ongelmaan on pyrkiä lisäämään monimuotoisuutta algoritmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa, että algoritmien suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Algoritmien kehittäjien tulisi tarkastella algoritmien tuottamia tuloksia kriittisesti ja varmistaa, että ne ovat oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä.
AI ja teknologia voivat parantaa oikeusjärjestelmän saatavuutta ja lisätä tehokkuutta oikeusalalla. On tärkeä huolehtia siitä, että kehittämistyöhön osallistutaan eri yhteiskunnan osa-alueilta monimuotoisuus hyödyntäen. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa inhimillistä arviointia ja päätöksentekoa. Juristeja tarvitaan jatkossakin varmistamaan, että oikeudenmukaisuus toteutuu.
Seminaarissa oli paljon puhetta tekoälysovellusten sukupuolittuneesta vääristymisestä. Itse jäin miettimään sitä, että vastaavia vääristymiä voi syntyä myös muista näkökulmista. Miten vaikuttavat esimerkiksi algoritmien laatijoiden ikä, kulttuuri, uskonto ja sukupuolinen suuntautuminen? Voidaanko nämä tunnistaa ja ottaa huomioon? Mietin erityisesti, missä määrin tekoälysovellukset, joita on kehitetty esim. Kiinassa tai Intiassa, sisältävät eettisiä ja moraalisia koodistoja. Ovatko nämä tunnistettavissa ja siirrettävissä länsimaisiin yhteiskuntiin?
Seminaari oli antoisa. Suosittelen osallistumista EWLA:n toimintaan ja seminaareihin. Naisjuristeille suuri kiitos, että sain edustaa suomalaisia naisjuristeja tässä eurooppalaisessa keskustelussa. Suomesta, suomalaisten naisjuristien asemasta ja oikeusjärjestelmästä oltiin aidosti kiinnostuneita.
Parhain terveisin,
Sanna Lehtinen / Naisjuristit ry:n hallitus 2023-2024