Naisten Valmiusliiton Hämeen alueneuvottelukunta järjesti marraskuussa verkkoluennon, jossa käsiteltiin medialukutaitoa, vaikuttamista ja journalistisia käytäntöjä mediakouluttaja, tietokirjailija, FM Katleena Kortesuon johdolla. Tapahtuma oli avoin myös Naisjuristien jäsenille.
Alla olevat poiminnat luennosta kokosi Naisjuristien puheenjohtaja, Aino-Mari Kiianmies.
Mikä on median ja journalistin tehtävä?
Jotain on oltava vallan yläpuolella, ja se on media. Median tehtävä on olla kriittinen vallan vahtikoira – ja meidän kansalaisten tehtävä on olla vallan vahtikoiran eli median vahtikoiria, toteaa Kortesuo.
Journalistin tehtävänä on taata demokratiaa, edistää osaltaan vapaata ja puolueetonta journalismia ja jakaa oikeaa ja ajantasaista tietoa. Kun journalisti levittää tietoa ja mielipiteitä, on lukijan pystyttävä erottamaan, milloin kyse on mielipiteestä, milloin puolestaan neutraalista asian dokumentoinnista. Ongelmia syntyy, kun journalisti alkaa ottaa kantaa myös sellaisissa kirjoituksissa, joiden tulisi olla tekstityylin osalta neutraalia tiedon jakamista, Kortesuo tarkentaa.
Journalistin tehtävä on dokumentoida maailmaa – muutoin hän on poliitikko
On vaarallinen ajatus, että rakentavan journalismin hengessä journalistin tehtävä olisi parantaa maailmaa. Tällöin tulisi kysymys, mihin suuntaan eli kenen arvomaailman ja politiikan suuntaan journalisti pyrkii maailmaa parantamaan.
Journalistin tehtävä ei ole tehdä politiikkaa eikä tehdä poliittisista kannanotoista(an) neutraaleja. Valitettavasti törmäämme mediassa journalismiin, jossa politiikka on piiloutunut journalismin sisälle. Tällöin ei kritisoida valtaa ja hoideta tehtävää vallan vahtikoirana. Jos ajaudutaan kritiikittömään julkisuuteen, jossa esimerkiksi ”minä haluan, minä osaan, minä otan” -tyyppiset valtaapitävät jätetään median kriittisen tarkastelun ulkopuolelle, ollaan vaarallisella tiellä, Kortesuo toteaa.
Mitä uutisia kannattaa jakaa ja mitä ei?
Valitettavasti eniten klikkauksia ja jakoja saa polarisoiva viihdejournalismi – ei laadukas, tutkiva journalismi.
Mistä sitten tunnistaa niin sanotusti valeuutisen? Ensimmäinen hyvä asia tarkistaa on nettisivuosoite eli mikä taho juttua julkaisee. Puolueettoman uutisen tunnistus on sitten jo hankalampaa, mutta hyvä tapa, mediakriittisyyden nimissä, on kiinnittää huomiota kahteen seikkaan:
- Onko kuultu molempia osapuolia, tasapuolisesti
- Ovatko adjektiivit ja kuvailut uutisen pääviestin kannalta relevantteja