Naisjuristit ry täytti 75 vuotta 18.10.2020, onnea päivänsankarille! Tämän vuoden piti olla yhtä juhlaa naisjuristeille, mutta koronan vuoksi toisin kävi. Ehkä voimme marraskuun syyskokouksessa kaikki yhdessä nostaa maljan yhdistyksemme kunniaksi, tämä onnistuu varmasti etäyhteyksinkin.
Naisjuristien yhdistystoiminnan katsotaan alkaneen syksyllä 1945. Tuon vuoden lokakuun 18. päivänä pidettiin keskustelukokous, johon kaikki tiedossa olleet naisjuristit saivat kutsun. Tuolloin oli 68 naista suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon. Keskustelukokouksessa perustettiin säännöllisesti kokoontuva kerho, joka antaisi naisjuristeille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja kehittää itseään ammatillisesti ja yleisesti. Kerholle annettiin nimeksi Justitia. Tätä ennen naisjuristit olivat jo verkostoituneet: oikeustiedettä opiskelevat naisylioppilaat kokoontuivat toistensa luona ja käyttivät verkostostaan nimeä Lumpeenkukka. Nimen valinnan taustalla oli nimenomaan naisellisuuden korostaminen tuolloin miehiseksi mielletyn ammatinvalinnan vastakohtana. Nykyään tätä ammatinvalintaa tuskin kukaan pitää enää miehisenä, sillä uusista oikeustieteen opiskelijoista yli puolet on naisia.
Aika ajoin kysytään, ovatko erilliset naisjärjestöt enää tarpeen. Naisjärjestöillä on kuitenkin ollut suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä sekä yleisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Yhteistyö on tässäkin voimaa, ja Naisjuristit onkin jäsenjärjestönä Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Suomen UN Womenissa, European Women Lawyers’ Associationissa sekä Lakimiesliitossa. Näin pystymme paremmin vaikuttamaan yhteiskunnallisesti sekä tasa-arvon edistämiseen että ammatilliseen kehittämiseen, jotka ovat olleet yhdistyksemme tavoitteita alusta saakka. Kuten naisjärjestöt ovat eri yhteyksissä todenneet, tasa-arvo on valitettavasti ottanut takapakkia viime aikoina. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys ja se voidaan myös helposti menettää. Siksi olemme vahvasti sitä mieltä, että Naisjuristeille on edelleen tarvetta!
Yhteiskunnallisista epäkohdista hyvänä esimerkkinä voidaan pitää palkkatasa-arvon puuttumista. Lakimiesliiton toteuttaman vuotta 2018 koskeneen palkkatutkimuksen mukaan miesten keskiansiot olivat noin 17 prosenttia naisten keskiansioita suuremmat. Kehitystä on toki tapahtunut ja erot ovat kaventuneet, mutta silti palkkaeroa voi pitää huomattavana. Palkkatasa-arvo on konkreettinen ja mitattavissa oleva asia, jonka asettaminen tavoitteeksi harvoin kohtaa vastustusta. Käynnissä oleva seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on hieman monimutkaisempi kokonaisuus, vaikka uudistamisen yhtenä lähtökohtana onkin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen ja sen myötä tasa-arvon edistäminen. Lainsäädäntö on hyvistä pyrkimyksistä huolimatta harvoin täysin sukupuolineutraali, eikä rikoslaki valitettavasti ole tästä poikkeus.
Maaliskuusta alkaen olemme eläneet poikkeusoloissa koronaviruspandemian vuoksi. Poikkeustilanne on väistämättä vaikuttanut myös Naisjuristien toimintaan. Yhdistyksen 75-juhlavuoden kunniaksi suunnitellut seminaarit ja vierailut peruuntuivat, ja kokoukset on jouduttu järjestämään etäyhteyksin. Tämä on toki vain vähäinen ja väliaikainen epämukavuus yhdistyksen toiminnassa. Globaalisti ja myös kansallisesti koronaviruspandemialla on merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon: Pandemia vaikuttaa tasa-arvoon työelämässä, naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen sekä vaikeuttaa jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaa.
Pandemian vuoksi peruuntuneiden tapahtumien tilalle päätimme aloittaa blogikirjoitusten julkaisun verkkosivuillamme, ja näistä kirjoituksista luet parhaillaan ensimmäistä. Tämän lisäksi olemme suunnitelleet jäsenkyselyn toteuttamista ensi kevään aikana. Tässä on myös jäsenillä loistava tilaisuus vaikuttaa: Millaista toimintaa toivoisit Naisjuristeilta jatkossa? Pitäisikö Naisjuristien toiminnan olla yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa? Haluaisitko itse osallistua aktiivisemmin Naisjuristien toimintaan ilman hallitusvastuuta? Onko yhdistyksen toiminta liian pääkaupunkikeskeistä? Nyt on mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä esiin ja vaikuttaa yhdistyksen toiminnan suuntaamiseen jatkossa. Naisjuristit ry on jäsenistöään varten, ja haluamme juuri Sinut mukaan kehittämään toimintaamme tulevaisuudessa!
Lähde: Anneli Winter-Mäkinen; Naisjuristien 1. vuosisata. Poimintoja naisjuristien historiasta. Lakimiesliiton kustannus 1995.
Kuvaaja: Roine Piirainen