Naisjuristien ja Castrén & Snellmanin loppusyksyn ajankohtainen aamutilaisuus juristien roolista vastuullisuuden edistäjänä ja hybridityöstä kiinnosti peräti 35 naisvaikuttajaa. Tämän verkkotapahtuman avasimme myös yhteistyöyhdistystemme edustajille. Tilaisuus alkoi Castrén & Snellmanin hallituksen puheenjohtaja Pauliina Tenhusen tervetulosanoille ja lyhyellä toimistoesittelyllä, jonka jälkeen Naisjuristien puheenjohtaja Aino-Mari Kiianmies lausui oman tervehdyksensä.

Yritysvastuu on oikeudellistumassa

Juristit eivät yleensä ole etulinjassa, kun puhutaan vastuullisuudesta, aloitti puheenvuoronsa Castrén & Snellmanin partneri, asianajaja Anna Kuusniemi-Laine puheenvuoron aiheesta Oikeudellistuva yritysvastuu ja juristien rooli vastuullisuuden edistäjänä. Jo nyt on kuitenkin kansallista yritysvastuulainsäädäntöä useissa maissa, ylikansallisia soft law -instrumentteja, useita lainsäädäntöaloitteita vireillä EU:ssa, Whistleblower-direktiivi sekä kansallinen yritysvastuulakiselvitys Suomessa. Yritysvastuun kansainväliset raamit luovat YK:n kestävää kehitystä koskevat tavoitteet, ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa ohjaavat periaatteet, OECD:n toimintaperiaatteet ja due diligence -ohjeet ja suuntaviivat sekä YK:n Global Compact -aloite, muun muassa. Yritysvastuuseen ohjaavat sekä yrityksen sisäiset vaatimukset tehdä hyvää liiketoimintaa että sidosryhmien vaatimukset. Yritysvastuu on ensisijaisesti vastuuta suhteessa ympäristöön ja sidosryhmiin, ja se realisoituu yritysriskinä. 

Ajankohtaisia EU-tason sääntelyehdotuksia yritysvastuuseen liittyen ovat: ehdotus yritysten kestävää hallintotapaa koskevaksi sääntelyksi (sustainable corporate governance), ehdotus asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaan yritysvastuuta koskevaksi sääntelyksi (human rights and environmental due diligence), ehdotus yritysvastuuraportointia koskevaksi direktiiviksi (corporate sustainability reporting) sekä kestävän rahoituksen sääntely. Yritysvastuun heijastusvaikutukset ulottuvat puolestaan esimerkiksi: johdon palkitsemiseen, yrityskauppoihin ja due diligenceen, kilpailuun ja henkilöstöpolitiikkaan.

Hybridityö yksipuolisen ohjeistuksen kautta

Asianajaja, VT, osakas Outi Tähtinen puolestaan pohti hybridityötä ja sen hyötyjä työnantajan näkökulmasta. Hybridityö ei vaadi työsopimuksiin päivityksiä, vaan se voidaan hoitaa yksipuolisen ohjeistuksen kautta. Puheenvuorossa nostettiin esille muun muassa monimuotoisuuteen, työhyvinvointiin ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä juridisia kysymyksiä työnantajan näkökulmasta. Lopuksi todettiin, että tehtäessä työtä etänä ulkomailla tulee huomioida erityisesti sosiaaliturva- ja verotuskysymykset.

Tervetuloa tuleviin tapahtumiimme

Mikäli tulevat tapahtumamme kiinnostavat, seuraa some-kanaviamme ja nettisivujamme. Jäseniämme informoimme tapahtumista sähköpostitse jäsentiedotteilla, ja suuri osa tapahtumistamme on vain jäsenille suunnattuja tilaisuuksia.

Kiitämme lämpimästi Castrén & Snellmania tästä tilaisuudesta sekä kaikkia linjoilla olleita naisia.

Aino-Mari Kiianmies

Naisjuristien puheenjohtaja