Naisjuristit ry pääsi vierailemaan aurinkoisena huhtikuun päivänä Turun hovioikeudessa. Vierailu tarjosi kiinnostavan yhdistelmän menneisyyttä, arkkitehtuuria ja ajankohtaista tietoa oikeuslaitoksen kehityksestä.
Hovioikeuden perustaminen
Turun hovioikeus perustettiin vuonna 1623 ja se on Suomen ensimmäinen hovioikeus. Se oli pitkään myös Suomen ainoa hovioikeus, sillä seuraavaksi perustettiin Vaasan hovioikeus vasta noin 150 vuotta myöhemmin. Turun hovioikeuden historia ulottuukin aikaan ennen Suomen itsenäisyyttä, sillä sen perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Turun hovioikeudessa onkin jo käynnissä jo 402. toimintavuosi.
Turun hovioikeuden toiminta alkoi Turun linnassa ja ensimmäiset istunnot pidettiin lokakuussa 1623. Sen jälkeen hovioikeuden paikka on vaihtunut useasti. Turun palon jälkeen hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon vuonna 1830. Rakennus edustaa empiretyyliä ja sen valoisat sisätilat ovat kauniisti restauroidut. Monista muista juristien työpaikoista poiketen, tilaa koristavat upeiden näkymien lisäksi kauniit puulattiat ja kattomaalaukset sekä antiikkiset huonekalut. Vaikka tilat ovat talotekniikaltaan ja toiminnoiltaan modernit on käyttöesineitä säilynyt myös 1800-luvulta, mikä tuo taloon omanlaisensa lämpimän historian.
Suomen historian käänteitä hovioikeuden talossa
Hovioikeuden taideteoksista erityistä huomiota herättää aulaportaikossa sijaitseva Aleksanteri II:n 1800-luvun lopulla lahjoittama omakuva. Nyt jo korjatun teoksen kerrotaan aiemmin vaurioituneen miekasta Suomen sisällissodan aikana vuonna 1917. Rakennuksen seiniä koristavat myös lukuisat hovioikeuden entisten presidenttien muotokuvat aina 1700-luvulta lähtien. Monet presidenteistä ovat hoitaneet tehtäväänsä eläkeikään saakka, ja muutama on myös kuollut virassa ollessaan. Yksi hovioikeuden historian dramaattisimmista vaiheista koettiin sortovuosien aikana (1903), jolloin hovioikeuden tuomarit joutuivat Venäjän vallan painostuksen kohteeksi. Heitä vaadittiin luopumaan tehtävästään ja ne, jotka eivät suostuneet, erotettiin virastaan. Tilalle nimitettiin uusia tuomareita, jotka olivat valmiimpia toimimaan Venäjän keisarikunnan linjausten mukaisesti. Molemmista tuomarikokoonpanoista on kuvateos yhdessä hovioikeuden saleista. Näistä historian kerroksista huolimatta talossa ei kuitenkaan kerrota kummittelevan.
Turun hovioikeus nykypäivänä
Turun hovioikeuden presidenttinä toimii Pekka Määttä, joka on hoitanut tehtävää vuodesta 2022. Hovioikeudessa työskentelee noin 100 henkilöä: presidentti, hovioikeudenneuvoksia, asessoreja, esittelijöitä sekä muun muassa lainkäyttösihteereitä, virastomestareita, informaatikko ja kirjaamon henkilökunta. Rakennuksessa on seitsemän pääkäsittelysalia. Turun hovioikeus on kaksikielinen ja sen hovioikeuspiiriin kuuluukin myös autonomisen Ahvenanmaan käräjäoikeus. Hovioikeuspiiriin kuuluvat myös Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen käräjäoikeudet. Hovioikeus voi tarvittaessa kokoontua myös toisella paikkakunnalla, esimerkiksi juuri Ahvenanmaalla. Turun hovioikeuden toiminta on jaettu kahteen osastoon, joissa käsitellään lainkäyttöasiat ja muutoksenhakuun liittyvät oikeushallintoasiat.
Vierailun aikana Naisjuristit saivat kuulla hovioikeuksiin kohdistuvista ajankohtaisista muutoksista. Esimerkiksi tänä vuonna tulee voimaan henkilötodisteluun liittyvä uudistus. Jatkossa hovioikeus ei pääsääntöisesti ota vastaan henkilötodistelua, vaan hyödyntää käräjäoikeudessa tallennettuja videotallenteita todisteluna. Muutos kuvastaa laajempaa kehitystä kohti tehokkaampia ja nykyaikaisempia oikeudenkäyntimenettelyjä.
Lisäksi vierailulla saatiin kuulla hovioikeuden arjesta ja toiminnasta sekä sen roolista suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Vierailun teki erityiseksi mahdollisuus päästä tiloihin, jotka eivät yleensä ole avoinna yleisölle. Naisjuristien jäsenet ovatkin etuoikeutettuja saadessaan tällaisia mahdollisuuksia kurkistaa kulissien taakse ja keskustella suoraan eri toimijoiden kanssa heidän työstään.
Lähteet:
Turun hovioikeuden verkkosivut ja Naisjuristit ry:n vierailu hovioikeudessa 15.4.2026.
Turun hovioikeuteen on mahdollista päästä tutustumaan virtuaalisesti: